Ampeeri on sähkövirran perusyksikkö. 

CCS eli Combined Charging System on Euroopassa käytössä oleva sähköautojen pikalataus-standardi. CCS latausasemissa kaapeli on kiinteällä asennuksella, eli asemassa kiinni oleva latausjohto liitetään autoon. CCS -kaapeli käyttää tiedonsiirtoon auton kanssa samoja pinnejä kuin Type 2/3 mutta siirtää virtaa erillisillä pinneillä, kuvassa DC+ ja DC-. CCS-laturit on merkitty kuusikulmion sisällä olevalla K -kirjaimella.

Joissain autoissa (pääosin Japanilaisissa) on käytössä CHADeMo-standardin DC-latausliitin. Näihin sopivia latausjohtoja löytyy osasta pikalatureja. CHADeMo-standardia tukevia latureita ei ole enää pakko rakentaa, joten verkosto niiden osalta ei juurikaan kasva. Lataustehot CHADeMo-pikalatureilla ovat tyypillisesti 50kW luokkaa ja enimmilläänkin alle 100 kW. Markkinoilla on saatavilla CCS-CHADeMo adaptereja joilla CHADeMo-autoa voi ladata CCS-standardin pikalaturista. CHADeMo-laturit on merkitty kuusikulmion sisällä olevalla M -kirjaimella.

Erittäin tehokkaita DC-latureita kutsutaan monesti nimellä HPC (High Performance Charger). Nämä tarjoavat yli 150 kW lataustehon. HPC latauksessa on tärkeää huomioida auton ja latauslaitteen käytössä oleva enimmäisvolttimäärä, sekä latauskentän sekä latauslaitteen enimmäistehot. HPC-laturit voivat olla yhteensopivia jopa 1000V järjestelmien kanssa, mutta auton lataustehot voivat silti jäädä ilmoitetuista maksimeista jos kentän tai laturin enimmäiskapasiteetti on täynnä.  

Invertteri on auton sähköjärjestelmän osa, joka muuntaa akun tasavirran (DC) vaihtovirraksi (AC), jota sähkömoottori tarvitsee toimiakseen. Lisäksi invertteri voi ohjata moottorin toimintaa ja säädellä tehoa – se on olennainen komponentti sähköauton voimansiirrossa.

Kilowatti (tai yksikkömuodossaan Watti) on tehon yksikkö. Sillä ilmoitetaan sähköautoissa niin moottorin/moottoreiden teho kuin suurin lataustehokin.

Kilowattitunti on yhdistelmäyksikkö Kilowattia ja tuntia. Se on energiayksikkö jos laite käyttää energiaa 1000 Wattia (eli yhden Kilowatin) toimiessaan tunnin sen energiankulutus on 1 kWh. Kilowattitunneilla ilmoitetaan sähköautoissa akun energiakapasiteetti sekä yhdistelmäyksiköllä (tyypillisesti kWh/100 km) energiankulutus. 

Haluatko tietää, mitä akun lataaminen täyteen maksaa? Lue laskelmat sähköauton latauskustannuksista ja kulutuksesta.

Lataussovellus tai RFID-kortti toimii tunnistautumisvälineenä, kun aloitat latauksen julkisella latausasemalla. Sovelluksia käytetään mm. paikantamiseen, latauksen hallintaan ja maksamiseen. RFID-kortti on fyysinen vaihtoehto, jota vilautetaan lukijalle – kätevä, jos ei halua käyttää puhelinta.

Tässä ajotavassa kuljettaja käyttää lähes pelkästään kaasupoljinta ajamiseen ja jarruttamiseen. Kun poljin nostetaan ylös, auto hidastuu tehokkaasti regeneratiivisen jarrutuksen avulla – usein niin paljon, että erillistä jarrupoljinta ei tarvita kuin hätätilanteissa. Tämä tekee ajamisesta sulavaa erityisesti kaupunkiajossa.

Regeneratiivinen jarrutus tarkoittaa sitä, että sähköauto hidastaa liikkeensä muuttamalla liike-energian takaisin sähköksi, joka ladataan akkuun. Kun kuljettaja nostaa jalan kaasulta tai jarruttaa kevyesti, moottori toimii generaattorina ja hidastaa autoa samalla tuottaen energiaa. Tämä lisää energiatehokkuutta ja pidentää toimintamatkaa.

State of Chargella tarkoitetaan auton korkeajänniteakun varaustilaa prosentteina. SoC latauksen aikana ja latauksen alkaessa vaikuttavat olennaisesti sähköauton pikalatausnopeuteen.

State of Healthilla tarkoitetaan auton korkeajänniteakuston kuntoa. Tämä tutkitaan useimmiten akun kykynä varastoida virtaa suhteessa uuteen. SoH-arvo ilmoitetaan prosentteina.

Pikalatauksessa sähköautoa ladataan tasavirralla. Pikalaturissa on aina Yleisin pikalatausliitin on CCS, jollainen löytyy suurimmasta osasta sähköautoja. Joissain autoissa (pääosin Japanilaisissa) on käytössä CHADeMo-latausliitin, joita löytyy myös osasta pikalatureja.

Pikalataus on nopein tapa ladata auto tien päällä. Lue lisää eri lataustavoista ja niiden eroista latausoppaastamme.

Tilapäislatauslaite mahdollistaa sähkäauton lataamisen tavallisesta suojamaadoitetusta pistorasiasta. Kyseessä siis on laite jonka toinen pää on Type 2 ja toinen tavalinen sähkötöpseli. Osassa tilapäislatauslaitteita on myös mahdollisuus vaihtaa pistotulppaa ja hyödyntää kolmivaihevirtaa voimavirtapistokkeesta. Tyypillisesti autojen mukana toimitettavat tilapäislatauslaitteet on Suomessa varustettu yhdellä 10A vaiheella. Tällaisella latauslaitteella enimmäislatausteho on 2,3 kW jolloin 50 kW tyypillinen lataus vie reilut 22 h.

Tätä lataustapaa suositellaan ensisijaisesti vain tilapäiseen käyttöön. Lue latausoppaasta, miksi kiinteä latausasema on turvallisempi ja nopeampi vaihtoehto.

Kaikki Euroopassa ensirekisteröidyt sähköautot on varustettu Type 2 tai Type 3 standardin vaihtovirtalatauksella. Auton mukana toimitetaan yleensä Type 2 tai Type 3 -kaapeli asiointilatauskäyttöä varten. Niin autojen sisäiset laturit, kaapelit kuin latauspisteet voivat standardista riippumatta toimia 1-3 vaiheella sekä enimmillään 32A / vaihe teholla.  (Katso myös kohta AC lataus) Kaapelin käytössä olevien vaiheiden määrän voit tarkistaa katsomalla kaapelin pinnejä/liittimiä L1, L2 ja L3 kuvassa ovat vaiheet. Type 2/3 -laturit on merkitty kuusikulmion sisällä olevalla C -kirjaimella.

Vaihtovirtalatauksessa sähköautoa ladataan käyttäen auton sisäistä laturia ja ottaen virtaa koti- tai asiointilatauspisteestä. Vaihtovirtalatauksessa voidaan käyttää yhdestä kolmeen vaihetta joiden lataustehon määrittää vaihekohtainen ampeerimäärä. Tyypillisesti sähköautot kykenevät hyödyntämään 11kW (kolme vaihetta, 16 Ampeeria) vaihtovirtalataustehoa. Osa autoista on kykeneviä 22kW (kolme vaihetta, 32 Ampeeria) tehoon ja osassa autoista voi olla vain yksi tai kaksi (16A tai 32A) vaihetta käytössä. Kotilatureissa on tyypillisesti kiinteä Type 2 tai Type 3 -latausjohto - asiointilatauksessa käytetään erillistä Type 2 tai Type 3 kaapelia. Kotilatauksessa yleensä lataustehoa rajoittava tekijä on monesti kulloinkin käytössä olevan kiinteistön sähköverkko ja pääsulake.

Voltti on jännitteen yksikkö. Sähköautossa auton voimalinjaa käytetään suurjänniteellä joka on tyypillisesti 400V tai 800V. Suuremman volttimäärän etuna on erityisesti parempi tehon tuotto/hyödyntäminen, eli 800V rakenteesta suurin hyöty saavutetaan pikaladattaessa ja voimalinjaa kuormittaessa toistuvasti täydellä teholla.  1 V = 1 W/A 

Autosta voidaan suoraan syöttää sähköä ulkoisille laitteille, kuten kahvinkeittimelle, sähkögrillille tai työkoneelle ilman yhteyttä sähköverkkoon. Tämä ominaisuus on koko ajan yleistymässä eri sähköautoissa. Autoon on asennettu erityinen invertteri, joka muuttaa akun tasavirran (DC) tavalliseksi verkkovirraksi (AC). Ulkoinen sähkölaite liitetään autossa olevaan normaaliin pistorasiaan (230 V) – usein tavallinen Schuko-liitin. Joissain autoissa pistorasia on sisällä (esim. tavaratilassa), joissain saatavilla myös adapterilla ulkoisesti.

Sähköautoissa WLTP kertoo toimintamatkan yhdellä latauksella, mutta todellinen matka voi vaihdella esim. sään ja ajotavan mukaan. Lue lisää, miten talvi vaikuttaa sähköauton toimintamatkaan.