Kevythybridissä on polttomoottori ja pieni sähkömoottori, joka tukee polttomoottoria auton käynnistyksessä ja kiihdytyksissä sekä alentaa auton kulutusta ja polttoainekustannuksia. Kevythybridit tuottavat kaiken tarvitsemansa energian polttoaineista ja käyttävät sähköä energian varastoinnin muotona. Niillä ei siis voi ajaa pelkällä sähköllä, eikä niitä ole mahdollista ladata ulkoisesta lähteestä.

Täyshybridistä löytyy sähkö- ja polttomoottori sekä kevythybridiä isompi akku. Täyshybridi kykenee polttomoottorin lisäksi liikkumaan myös pelkän sähkömoottorin voimin lyhyitä matkoja ja alhaisin nopeuksin ajettaessa tai vaihtoehtoisesti molempien voimanlähteiden avulla. Täyshybridijärjestelmä pyrkii usein valitsemaan älykkäästi järkevimmän voimalinjan tai niiden yhdistelmän kuhunkin tilanteeseen. Täyshybridejä on sekä ladattavia että ei-ladattavia malleja.

Plug-in hybridillä, eli ladattavalla hybridillä voi ajaa polttomoottorin lisäksi myös pelkällä sähkömoottorilla, joka ladataan täyssähköauton tapaan joko ulkoisella latauslaitteella tai pistorasiasta. Plug-in hybridin toimintamatka pelkästään sähkömoottorilla ajettaessa on huomattavasti pidempi kuin täyshybridillä – jopa useita kymmeniä kilometrejä automallista riippuen.

Täyssähköautossa voimanlähteenä on sähkömoottori, joka saa kaiken käyttämänsä energian ulkopuolisesta sähköverkosta. Ajon aikana sähköauton akkua ladataan myös talteen otetulla energialla. Jarrutusenergia muunnetaan takaisin sähköksi, aina kun jarrutat tai hidastat auton vauhtia. Sähköauto ladataan joko ulkoisella latauslaitteella tai tavallisesta pistorasiasta. Yhdellä latauksella voi tyypillisesti ajaa 150–600 kilometriä automallista riippuen.

Lue lisää käyttövoimista täältä.

Ulkolämpötila vaikuttaa sähköauton akkuun, sillä akut viihtyvät parhaiten sopivassa lämpötilassa, jossa ei ole liian kylmä tai kuuma. Akut kuitenkin kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, eikä esimerkiksi alhainen lämpötila vaikuta enää sähköauton toimintasäteeseen yhtä paljon kuin aiemmin.

Lähtökohtaisesti sähköautot toimivat myös pakkaskeleillä hyvin. Kovimmilla pakkasilla niiden toimintamatka lyhenee kuitenkin noin 20–30 prosenttia, sillä sähköautot tarvitsevat pakkaskeleillä enemmän energiaa. Toimintasäteeseen vaikuttavat pakkasella muun muassa matkustamon lämmitys, pakkasilman suurempi ilmanvastus, loskainen tie ja talvirenkaiden huonompi rullaaminen.

Koska oikein kylmä akku latautuu hitaammin, kannattaa auto kytkeä kylmällä ilmalla lataukseen aina ajon päätteeksi, jolloin akku on valmiiksi lämmin ja vastaanottaa virtaa normaaliin tapaan. Joissakin sähköautoissa oleva ilmalämpöpumppu pienentää merkittävästi lämmitykseen kuluvan sähkön tarvetta.

Lue lisää miten varmistat matkan sujuvuuden sekä mahdollisimman pitkän toimintamatkan myös talvella täältä.

Tällä hetkellä sähköautojen toimintasäde vaihtelee auton mallista, ajotavasta, tien ominaisuuksista, sääoloista ja lisäkuormasta riippuen noin 100 kilometristä jopa 600 kilometriin.

Sähköautojen akkujen takuuaika on nykyisin yleisesti noin 8–10 vuotta automerkistä riippuen. Kilometreissä takuumatka on yleensä 160–200 000 kilometriä.

On tärkeä muistaa, että takuuaika ei ole sama asia kuin litiumakun käyttöikä. Kokemusta on jo yli 500 000 km kestävistä akuista. Tämänkin jälkeen akkukapasiteettia on yleensä jäljellä noin 80 prosenttia.

Sähköautojen kysynnän kasvaessa on myös oikeutetusti herännyt kysymyksiä akkujen vastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Akkujen tuotanto ja kierrätys on viime vuosina kehittynyt suurin harppauksin eteenpäin ja kehitys jatkuu edelleen, joten on aika päivittää vanhentuneet ennakkoluulot.

Akkujen valmistusta varten tarvitaan litiumia ja kobolttia, ja on totta, että näiden mineraalien kaivosteollisuuteen liittyy paikoittain haasteita. Mineraalien hankinnan epäkohtiin pitää puuttua. Monet autonvalmistajat ja akkutuottajat ovatkin pyrkineet lisäämään läpinäkyvyyttä toimitusketjuissa ja siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.

Akkujen vastuullista ja kestävää tuotantoa sekä kierrätystä akun elinkaaren lopussa on suunniteltu niin EU-tasolla kuin Suomessakin.

Väite siitä, että sähköauto ei ole sen ekologisempi kuin esimerkiksi bensiini- tai dieselauto, ei pidä paikkansa. Sähköauton elinkaaren päästöihin vaikuttavat sekä tuotannossa syntyvät päästöt että akun lataukseen käytetyn sähkön tuotannon päästöt. Useat automerkit käyttävät tuotantoprosesseissaan ainoastaan uusiutuvaa energiaa. Sähköauton omistaja vaikuttaa omilla valinnoillaan autoilusta syntyvän hiilijalanjäljen määrään. Käyttämällä uusiutuvaa energiaa akun lataamiseen ajamisen päästöt pysyvät minimaalisina. Koko elinkaaren aikana sähköauto on kuitenkin ympäristöystävällisempi kuin perinteinen auto.

Lue lisää aiheesta täältä.

Sähköauton akun etu verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin on se, että akkumineraalit voidaan kierrättää. Akun materiaalit erotellaan ja käytetään uudelleen uusien akkujen valmistukseen. EU:n ajankohtainen akkudirektiivi nostaa litiumin kierrätysasteen 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Akkujen koboltista, nikkelistä ja kuparista on tuolloin saatava talteen 95 prosenttia. Akkujen kierrätystä kehitetään aktiivisesti myös Suomessa. Esimeriksi Aalto-yliopiston kemiantekniikan ja metallurgian laitoksella on kehitetty prosessi, jossa akku­metallit erotetaan akkujätteestä liuottamalla, jolloin saadaan talteen mangaani, nikkeli, koboltti, litium ja harvinaiset maametallit. 

Sähköautolla voi vetää peräkärryä. Sähkövoimalinja ei ole mikään este, ja markkinoilta löytyy lukuisia vetokykyisiä sähköautoja. Ennen sähköauton hankkimista auton vetokyky kannattaa tarkistaa auton teknisistä tiedoista.