Mistä sähköautojen akut valmistetaan – ja mitä haasteita siihen liittyy?
Sähköautoistakin löytyvät litiumioniakut ovat iso osa monen ihmisen arkea. Litiumioniakkuja löytyy lähes kaikesta pienelektroniikasta, kuten tietokoneista, kännyköistä, kameroista tai vaikka partakoneista. Ne koostuvat elektrodeista, erottimista ja elektrolyyteistä. Elektrodit taas koostuvat pääosin näistä raaka-aineista:
- Litium
- Koboltti
- Nikkeli
- Mangaani
- Grafiitti
Näiden raaka-aineiden louhinta ja jalostus ei ole ongelmatonta. Erityisesti koboltin kaivaminen, josta suuri osa tapahtuu Kongon demokraattisessa tasavallassa, on herättänyt huolta epäinhimillisistä työoloista ja lapsityövoiman käytöstä. Lisäksi litiumin louhinta esimerkiksi Etelä-Amerikassa voi aiheuttaa paikallisia vesivarojen ehtymistä.
Viime vuosina useat merkittävät autonvalmistajat kuitenkin ovat:
- Lyhentäneet toimitusketjujaan ja tehneet niistä avoimempia
- Ottaneet käyttöön vastuullisuusauditointeja
- Solmineet suoria sopimuksia kaivosten kanssa, joissa vaaditaan eettisiä toimintatapoja
- Lisänneet akkujen jäljitettävyyttä digitaalisilla ratkaisuilla (esim. blockchain)
Edustamistamme merkeistä esimerkiksi BMW edellyttää täydellistä läpinäkyvyyttä koboltin toimitusketjussa. Se hyväksyy vain kaivokset, joissa työntekijöiden turvallisuus on taattu, ja julkaisee säännöllisesti tietoa koboltin alkuperämaista ja jalostamoista.
Lisäksi Euroopan unioni on ottanut käyttöön uuden akkuja koskevan asetuksen “Battery Regulation” (2023/1542/EU), jonka mukaan vastuullisuudesta on tullut pakollinen osa akkutuotannon lupaprosessia Euroopassa. Asetuksella pyritään edistämään kestävää kehitystä sekä kiertotaloutta akkujen elinkaaren jokaisessa vaiheessa.
Sähköauton akut voidaan kierrättää – toisin kuin fossiiliset polttoaineet
Yksi sähköauton suurimmista eduista on akun kierrätettävyys. Fossiiliset polttoaineet palavat ja muuttuvat päästöiksi, mutta akun sisältämät mineraalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen.
Vuoden 2031 loppuun mennessä akkujen kierrätyksessä on saavutettava tiukat EU-tasoiset materiaalien talteenoton tavoitteet. Tärkeimpien akkumetallien osalta edellytetään, että koboltista, kuparista ja nikkelistä on saatava talteen vähintään 95 prosenttia, ja litiumin osalta vähintään 80 prosenttia. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan arvokkaiden raaka-aineiden mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö ja vähentämään riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista.
Lisäksi akkuihin vaaditaan pakolliset kierrätysmerkinnät sekä järjestelmä, jonka avulla akkujen sisältämät raaka-aineet voidaan jäljittää koko niiden elinkaaren ajan.
Vuoden 2031 loppuun mennessä akkujen kierrätyksessä on saavutettava tiukat EU-tasoiset materiaalien talteenoton tavoitteet. Tärkeimpien akkumetallien osalta edellytetään, että koboltista, kuparista ja nikkelistä on saatava talteen vähintään 95 prosenttia, ja litiumin osalta vähintään 80 prosenttia. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan arvokkaiden raaka-aineiden mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö ja vähentämään riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista.
Lisäksi akkuihin vaaditaan pakolliset kierrätysmerkinnät sekä järjestelmä, jonka avulla akkujen sisältämät raaka-aineet voidaan jäljittää koko niiden elinkaaren ajan.
Suomi akkukierrätyksen kärjessä
Suomessa akkujen kierrätys on paitsi velvoite myös huippuluokan osaamisaluetta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kemiantekniikan laitos on kehittänyt uuden hydrometallurgisen menetelmän, jossa litium, koboltti, nikkeli ja mangaani erotellaan akkujätteestä tehokkaasti liuottamalla. Fortum ja Crisolteq ovat myös käynnistäneet akkujen teollisen kierrätyksen Harjavallassa, ja jo vuonna 2025 Fortum ilmoitti kierrättävänsä yli 80 % sähköauton akkumateriaaleista.
Onko sähköauto ekologinen? Faktaa elinkaaripäästöistä
Yksi yleisimmistä harhaluuloista on se, että sähköauto ei olisi sen ekologisempi kuin polttomoottoriauto. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kun tarkastellaan autojen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.
Elinkaaren päästöt koostuvat valmistuksen päästöistä (erityisesti akun tuotanto), käytön aikaisista päästöistä (lataussähkön lähde) sekä kierrätyksestä ja elinkaaren lopusta.
Vaikka akun valmistus aiheuttaa alkuvaiheessa enemmän päästöjä kuin polttomoottorin valmistus, sähköauto kuittaa tämän "päästövelan" usein jo 2-3 vuodessa (30 000 - 50 000 ajokilometrin kohdalla) käytöstä riippuen. Tämän jälkeen sähköauto tuottaa vähemmän päästöjä ajokilometriä kohden koko loppuelinkaarensa ajan.
Suurin osa Suomen latausverkostosta on kytketty valtakunnalliseen sähköverkkoon, joka hyödyntää myös uusiutuvaa energiaa. Vuonna 2024 Suomessa tuotetusta sähköstä valtaosa oli päästötöntä (95 %), ja uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli merkittävä (56 %). Jos sähköauton siis lataa tuuli- tai aurinkosähköllä, käytön aikaiset päästöt ovat käytännössä nolla.
Elinkaaren päästöt koostuvat valmistuksen päästöistä (erityisesti akun tuotanto), käytön aikaisista päästöistä (lataussähkön lähde) sekä kierrätyksestä ja elinkaaren lopusta.
Vaikka akun valmistus aiheuttaa alkuvaiheessa enemmän päästöjä kuin polttomoottorin valmistus, sähköauto kuittaa tämän "päästövelan" usein jo 2-3 vuodessa (30 000 - 50 000 ajokilometrin kohdalla) käytöstä riippuen. Tämän jälkeen sähköauto tuottaa vähemmän päästöjä ajokilometriä kohden koko loppuelinkaarensa ajan.
Suurin osa Suomen latausverkostosta on kytketty valtakunnalliseen sähköverkkoon, joka hyödyntää myös uusiutuvaa energiaa. Vuonna 2024 Suomessa tuotetusta sähköstä valtaosa oli päästötöntä (95 %), ja uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli merkittävä (56 %). Jos sähköauton siis lataa tuuli- tai aurinkosähköllä, käytön aikaiset päästöt ovat käytännössä nolla.
UKK
- Voiko sähköauton akun vaihtaa ja kierrättää kokonaan?
Kyllä. Akku puretaan ja sen sisältämät materiaalit erotellaan. Yli 90 % akkumateriaalista voidaan käyttää uudelleen. - Onko sähköauton valmistus edelleen päästöintensiivistä?
Kyllä, mutta yhä useampi valmistaja käyttää tuotannossaan vain uusiutuvaa energiaa ja päästöjä kompensoidaan tehokkaasti. - Onko sähköautojen ekologisuus pelkkä markkinointikikka?
Ei. Useiden puolueettomien elinkaaritutkimusten mukaan sähköauto tuottaa elinkaarensa aikana keskimäärin 50–70 % vähemmän päästöjä kuin vastaava polttomoottoriauto.